tiistai 20. kesäkuuta 2017

Lorvia välillä

Rv21+3

Perjantaina (rv20+6) käytiin rakenneultrassa, ja kaikki oli hyvin. Rakenteet ja elimet siellä missä kuuluu, lapsivettä normaali määrä sekä Pikon koko viikkojen mukainen. Saatiin muutama kasvokuva mukaan. Pojalta hän niiden sekä aavistusten perusteella näyttää kaikkien mielestä! Mielenkiinnolla odotamme syntymää :D

Potkuttelujen päivärytmi on Pikolla kyllä aika samanlainen kuin siskoillaan. Ja pissarakkoni on löytynyt jalkapalloksi. Onneksi potkuissa ei ole vielä tarpeeksi voimaa että pääsisi vesivahinkoa syntymään.

Kipuja on alkanut lantion alueelle tulla, häpyluuhun erityisesti. Kävelen kuin ankka! Onneksi alkaa parin päivän päästä loma eikä ihan koko aikaa tarvitse istua työtuolissa (liikkeelle lähteminen on pahinta pitkän istumisen jälkeen). Uusi sänky auttaa kummasti, ei lonkkien sivut kipeydy kyljellä nukkuessa. Maha alkaa vähän olemaan jo tiellä. Paino ei ole kuitenkaan noussut edellisen neuvolakäynnin jälkeen käytännössä ollenkaan! Se seilaa 95,8kg ja 97,5kg välillä, riippuen aamusta.

Miniltä lähti pari viikkoa sitten kaksi maitohammasta alhaalta edestä! Molemmat jäätelöä syödessä parin päivän välein. Toinen saatiin talteen (hammaskeiju toi 2 €) ja toinen meni jätskin mukana mahaan :D Pikku rautahampaan nysä on alkanut kasvaa, aika taakse mielestäni. Elokuussa on Minin hammashoitola-aika, joten eiköhän ne siellä katso onko hampaat tulossa oikeaan paikkaan.

Paljon on nyt tehty kotona kalusteiden siirtelyä, mutta ei vieläkään ole ihan "valmista". (Liekö koskaan...) Takkahuoneeseen nojatuoli (imetyksen/syöttöjen voisin kuvitella olevan siinä mukavaa) ja vuodesohva tyttöjen leikkihuoneeseen. Olkkarin pöytä leikkihuoneeseen nukkekotia varten ja pienempi lasipöytä olkkariin. Vielä pitäisi vähän "karusellissa pyörittää" Kallaxeja että saataisiin vauvalle toimiva lipasto makariin. Sitten oliskin korkea aika alkaa järjestämään komeroiden ja lipastojen sisältöjä! Huutista ja kirppismyyntiä ajattelin syksymmällä, viimesitään äitiyslomalla jos Piko antaa myöten.

Ostettiin tekstiilipesuri. Sillä on nuo sohvat kuurattu, ja on osoittautunut hyväksi hankinnaksi. Kesän aikana on tarkoitus pestä mattoja, ja kyllä tuo meidän olkkarin sohvakin kaipaa jo pesua. Tosi monipuolinen härveli kyllä, käy myös autonpenkkien pesuun - ja tulee siis lapsi/koiraperheessä ihan tarpeeseen kaikin puolin. Me kun on tähän saakka pruukattu pesettää matot pesulassa (20€ / kpl), niin äkkiä tuo hintansa haukkuu kun nuo meidän kymmenen mattoa pesee pari kertaa :D

Eilen käytiin tyttöjen kanssa sirkuksessa, ja hauskaa tietysti oli! Mini tykkäsi eniten notkeista "käärmenaisista" ja mä laamoista :D Nano tykkäsi taputtamisesta.

En päässyt sinne firman koulutukseen, joten tässä viimeistä viikkoa ihmettelen ihan oikeissa töissä ennen viiden viikon lomaa. Heti juhannuksen jälkeen käydään neuvolassa, ja sitten ponkaistaan viikoksi mummilaan. Puolivälissä kuuta on perinteinen ukkilan kesäpaikan kokoontumisviikonloppu. Loppukuulle varasin parin yön loman tuohon meidän lähikylpylään niin päästään hotellitunnelmaan. Väliin jääpi paljon luppoaikaa, jolloin voitais käydä vaikka Oulussa HopLopissa ja siskon luona, Angry Birds -puistossa, uimarannalla... mitä näitä nyt on. Ja ihan vain lorvia välillä ja ihmetellä elämää.

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Puoliväli ylitetty

Rv20+2.

Puoliväli ylitetty. Kyllästyttää :D Kaikki veikkaa poikaa! Apua. Perjantaina on rakenneultra.

Kahden viikon päästä alkaa loma. Tytöt on yhtälailla loman tarpeessa kuin minäkin, eivät millään jaksaisi aamuisin nousta.

Nano oppi polkemaan pyörällä. Ei sitä tosin ilman työntökeppiä uskalla vielä päästää liikkeelle, ohjaaminen tahtoo unohtua :D

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Enimmäkseen jarruttelee

Rv19+3.

Tyttöjen synttärit olivat ja menivät. Vieraita kävi loppujen lopuksi kolmena päivänä! Lauantaina ja sunnuntaina väki jakautui suunnilleen puoleksi, ja eilen vielä veljeni kävi kahveella. No, sellaista se on kun sattuu monia juhlia päällekkäin. Tytöt sai mahtavia lahjoja, enimmäkseen pientä ja/tai tarpeellista: askarteluun kirjoja ja tarvikkeita sekä leikkimiseen (nukekoti, Sylvanian families, Legoja, saippuakuplia, Bratz, Sparkle girls...) ja mätsäävät kesämekot! Erityismaininta muumiaterimista, joita saatiin yhteensä neljä settiä (sekä mummilta että ukilta) joten nyt ei tarvi enää tuskailla IKEAn muovisten lastenaterimien kanssa kun tytöt saa syödä ihan kunnollisilla ottimilla. Näitä olenkin vihjaillut lahjatoiveena jo pidemmän aikaa ;) Tarjolla oli siskon, leipomon ja kaupan tekemiä lepomuksia sekä karkkia ja sipsiä ym. Perinteiset lastenjuhlaherkut siis. Itse ei tarvinnut leipoa tai mitään, mutta pelkässä organisoinnissa ja siivoamisessakin oli riittävästi tekemistä (vaikka Iso Hiiri mm. imuroi).

Nano sai meiltä isommaksi lahjaksi oman polkupyörän apurattailla ja työntöaisalla. Etsittiin kunnon kolmipyörää, mutta nuo ketjuvetoiset olivat koko suomesta loppu, niin päädyttiin pienimpään mahdolliseen apurataspolkupyörään. Onhan sillä pidempi käyttöikä. Vielä ei ole Nano hiffanut polkemisen taitoa (enimmäkseen jarruttelee) mutta eiköhän se sieltä tule kun harjoitellaan.

Maanantaina olinkin sitten sairauslomalla kotona. Flunssa vei lopulta voiton, kun oli jatkunut jo viikon, ja kaikki juhlien (ym) järjestämiseltä liikenevät voimat meni yskimiseen. Kuumetta ei ollut, mutta uupumus ihan valtava. Lepäsin siis ja ehkä elämä voittaa, tänään ei ole tarvinnut yskiä enää ihan niin julmasti. Myös Minillä on ollut tätä samaa flunssaa (Iso Hiirihän aloitti jo reissussa) ja nyt se on tullut myös Nanolle. No, ehkä parempi sairastaa ennen kesälomaa :D

Sunnuntaina pitelin parikuukautista vauvaa sylissä, ja olihan hän pieni. Mä (tai tuleva kakka) olin jostain syystä ilmeisen hauska, kun nauratti niin kovin ja oli asiaa. Olis jo lokakuu! Niin tahtoisin teitää kukas kumma se pikku Piko on joka tuolla mahassa nyt ahkeraan myllää.

Viime viikolla saatiin iso lähetys IKEAsta. Uusi leveämpi sänky tuli, ja se koottiin toissayönä. Vanha sänky lastattiin peräkärryyn ja viedään mummille lauantaina. Uudessa sängyssä onkin parempi nukkua, patjat on tukevammat ja tilaa enemmän. Makuuhuoneesta se tosin haukkaa jo vähän liiankin suuren alueen, mutta kyllä sinne vielä Pikon pinnasänky ja hoitopöytä mahtuu, joskaan ei kovin kauniisti. Lisäksi tulee vielä yksi 2x4 Kallax Pikon vaatteita ja tavaroita varten, sekin mukana tuossa IKEAn lähetyksessä. Pesukoneen päälle tilattiin muutama hylly. Mini saa peili/koulupyödän ja tuolin. Eteiseen tuli tytöille uusi, parempi naulakko ja hoitopöytää varten säilytyskoreja. isommat hankinnat alkaakin olla siinä. Seuraavaksi sitten raivausta, raivausta ja raivausta.

Kahden ja puolen viikon päästä alkaisi kesäloma. Olen myös jonossa yhdelle kolmipäiväiselle työkurssille ennen juhannusta, sekin olisi ihan kivaa vaihtelua (hotelliyöpymistä ihan itsekseen). Lapset pääsisivät jo mummilaan siksi aikaa.

Töistä en viitsisi edes puhua, kyllästyttää :D

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Ei liian pieni eikä liian suurikaan

Rv18+4.

Kävin maanantaina KAKSilla kasvukontrolliultrassa: Minin kasvun hidastuman ja keskosuuden takia Piko ei saa olla liian pieni ja raskausdiabeteksen takia Piko ei saa olla liian suurikaan. Kokoarvio oli kuulemma oppikirjan mukaisesti tasan viikkoja vastaava 243g. Jalat vähän pidemmät, vaan niin ne tällä rimpaakinttuporukalla on olleet jokaisella ;) Verenpaineet mitattiin minulta 124/85 ja pulssi huikeat 80 koska sairaalanmäki!

4D:lläkin Pikoa vilkuiltiin ja sain mukaan hienon kasvokuvan. Köllötteli siellä pää alhaalla, kädet niskan takana ja napanuora naamalla. Seuraava ultra sitten 17.7. rv25+5. Sitä ennen on toki rakenneultra parin viikon päästä sekä neuvola juhannuksen jälkeen.

Tänään käytiin Minin kanssa tutustumassa eskariin, 16 eskarilaista joista 8 tyttöä ja 8 poikaa. Tosi mukava ryhmä ja kiva pieni kyläkoulu <3 jossa toivottavasti saa Mini jatkaa ala-asteellekin ja Nano perässä. Haaveissa olisi talo tuosta samalta kylältä tai ainakin lähempää, mutta ei siellä niitä kauheasti ole myynnissä minkään kokoisia, meidänkokoisesta puhumattakaan. Noh, onhan meillä aikaa. Tontteja toki oisi, mutta resurssit ei millään riitä hartiapankkirakennusprojektiin eikä rahat "avaimet käteen" -rakennuttamiseen.


torstai 25. toukokuuta 2017

Mitäs me sitten tehdään jos se onkin poika?

Rv17+5.

Kuuntelin eilen Pikon sydänäänet. Alkuun meinasi usko loppua kun ei ääniä millään löytynyt, mutta lopulta bongasin kopsutuksen (niin, ei edes pelkkä viuh-viuh vaan kunnon kopse) alhaalta oikealta. Ja tosi tarkkana sai olla dopplerin paikan kanssa. Ilmeisesti siis jotain tuossa edessä on että äänet on vaikea löytää. Kerran käväisi syke aika matalissakin "lukemissa", liekö pieni leikkinyt napanuoralla :D Vähän helpotti pelko. Tänään on pikkuisia potkujakin taas sadellut, töissä kun istuskelen ja joudan kuulostelemaan.

Minikin kävi kuuntelemassa ja oli ihan hangonkeksinä. Nano säikähti että jotain on äidillä vialla ja tomerasti itkua tuhertaen pakotti mut laittamaan dopplerin pois ja pyyhkimään geelit. Nano on vähän lääkäri- ja toimenpidepelkoinen jostain syystä :( Toivotaan että aika ja lempeät lääkärikäynnit korjaa, kun en muista ainakaan mitään rokotusta kummempaa traumaattista tapahtumaa.

Tulipahan tuossa mieleen, että oli melko vänkylä tunne käydä KAKSin osasto nelosella (synnyttäineiden osasto / naistentautien vuodeosasto). Pikkuisia nyyttejä äiteineen siellä <3 En millään malttais odotella lokakuuhun että tapaan Pikon!

Mini toivoisi kovasti tyttövauvaa. Hän kyselikin minulta tuossa yksi päivä, että mitäs me sitten tehdään jos se onkin poika! Mä totesin siihen, että tietysti me rakastetaan ja hoidetaan sitä pikkuveljeä :D Sukupuoleen kun ei voida mitenkään vaikuttaa edes hartaasti toivomalla ja sieltä tulee sisko tai veli, kumpi vain.

Sokerimittauksissa ei ollut eilen poikkeavia arvoja.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Aikaa lepoon ja nukkumiseen

Rv17+4.

Lomaviikko vierähti altaalla makoillen, noutopöydän antimista nauttien sekä aurinkoa tankaten. Lasten ehdoilla mentiin eli uimista ja uimista ja leikkipuistoilua ja vielä uimista :D Iltaohjelmat oli suosittuja. Missään hotellia kauempana ei käyty, sellaiset retket onkin jatkossa syytä suunnitella etukäteen, koska noihin All Inclusive -paikkoihin on niin helppo jämähtää aamusta iltaan.

Tytöt kävivät Baby Clubissa (Nano) ja Bamsen suklaajuhlissa (Mini) yhtä aikaa perjantaina, ja me käytiin kahdestaan syömässä (siinä samassa buffetissa, koska hotellin alueella piti olla). Sain äitienpäivälahjaksi riipuksen. Mini ja Nano sai uudet läppöset ja vesipyssyt (kaupanpäälle kopio Angry Birds -pehmot). Lentokoneesta Mini osti Barbien ja Nano lentäjäkoiran. Tax freesta täydennettiin drinkki- ja karkkivalikoimaa kotiin. Aika vähän siis ostoksia eikä mitään varsinaisia ns. matkamuistoja. Omaa aikaa olisin kaivannut ehkä enemmän itselleni mutta sen aika taitaa olla vasta sitten kun lapset kasvaa.

Mun GDM-dieetti ei kyllä pitäyt yhtään, vaan herkuttelin ihan surutta kaikella hiilarihötöllä ja herkuilla ja ruokarytmi oli herttaisen epäsäännöllinen. Eilen sitten palasin ruotuun ja ruokavalioon, kun oli sekin diabeteshoitajan ruokavalio-ohjaus. Sain taas uuden verensokerimittarin, ja nytpä sitten mittailen sokereita 5 kertaa päivässä joka toinen päivä 2 viikon ajan (tänään aloitin). Sitten voi harventaa kahteen päivään viikossa. Hyviä ehdotuksia oli mun ruokapäiväkirjan pohjalta mitä voisin vielä parantaa (lähinnä ne annoskoot ja maitotuotteet), mutta perusasiat on tietty jo kunnossa. Ja ne karkit pitäs jättää kokonaan pois, mihin en ole vieläkään pystynyt (on se s-tana kumma!). Nyt mittauskäyrät saa kirjailla omasoteen, joten ei tarvitse varata puheluaikoja hoitajalle, vaan soittavat sitten jos on jotain muutettavaa.

Loman aikana soitteli myös neuvolan terveydenhoitaja (neuvolalääkärikin oli yrittänyt soittaa mutten pystynyt silloin vastaamaan). Kyse oli papa-näytteen yhteydessä löytyneistä clue-soluista, eli bakteerivaginoosista (hiivatulehdukseen verrattava bakteerikannan epätasapaino emättimessä). Sain siihen voidemaisen antibioottikuurin, viikon ajan iltaisin. Tuo tekee mulle huonon olon ja laittaa mahan sekaisin, mutta kaipa sitä viikon kestää.

Huomenna tulen vapaapäivästä huolimatta töihin, ja lauantainakin ajattelin käydä "iltavuorossa". On taas miinustunteja kertynyt lomavalmisteluiden takia.

Viikon päästä on tyttöjen synttärijuhlat, ja niiden suunnitteluunkin voisin panostaa jonkun hetken :D Sisko on luvannut leipoa ja kakku luonnollisesti tilataan leipomosta. Muuten tarjotaan karkkia, sipsiä, popparia ja keksiä. Pienet ylläripussit pitäisi pikkuvieraille kasata ja kutsut lähettää. Ja jos löytäisin pikaisesti jotain Vaiana-rekvisiittaa Minin toiveesta...

Minille isompana lahjana hankitaan oma puhelin ja kuulokkeet - pikku eskarilainen. Nanollekin pitäisi miettiä joku isompi lahja (kolmevuotiaalle pikkusisarukselle se on vaikeampaa, kun paljon jää isosiskolta eikä mitään isompia juttuja vielä oikein vielä edes tarvitse).

Masennusoireita on alkanut taas tulla takaisin, en tiedä onko väsymys syy vai seuraus. Ja pelkään koko ajan että Piko on kuollut! Välillä kyllä liikkeet tuntuu ja se helpottaa sen hetken, mutta on myös piiiiitkiä kausia ettei liikkeitä tunnu (veikkaan että istukka vaimentaa) ja silloin on kyllä mieli tosi raskas. Pitkään ehdinkin olla ahdistumatta. Enkä tästäkään pelosta tiedä onko se masennuksen syy vai seuraus. Liekö vuodenajalla sitten oma taikansa, kun tyttöjen syntymäpäivät on lähellä? Minin syntymä varsinkin kun oli ... hmmm ... kokemus. Onneksi maanantaina on KAKSin kontrolli niin pääsen katsomaan tilanteen (ja lääkärikin pääsee :D).

Pitäisi koettaa löytää aikaa lepoon ja nukkumiseen. Synttäreiden jälkeen helpottanee.

maanantai 8. toukokuuta 2017

Sit vain odotellaan lomaa

Rv15+2.

Terveydenhoitajan neuvolatarkastus oli tänään. Vein kasan lippulappusia ja lomakkeita (audit-testit, voimavarakyselyt, huumekyselyt, mielialakyselyt) ja käytiin ne läpi. Siinä sekä labratulosten läpikäymisessä menikin yllättävän paljon aikaa, vaikkei varsinaisesti mitään poikkeavaa ollutkaan.

Rutiinimittauksissa ei ollut mitään poikkeavaa. Pissanäytettä en osannut käydä antamassa etukäteen,kun en uudessa neuvolarakennuksessa tiennyt paikkoja :D mutta nyt tiedän. Pissa olikin puhdas: ei sokeria, ketoaineita tai proteiinia. Paino 96kg, nousua reilu 600g viikossa. Huoh. Jospa se tasoittuu. En nyt ole kuitenkaan sitten skarpannut tarpeeksi ruokavaliossa. Verenpaine 138/72 ja pulssi 59. Liikkeet merkattiin + vaikken ihan varmaksi osannutkaan sanoa niistä. Ai joo, clue-soluja oli papa- näytteessä. Terkka aikoi kysyä neuvolalääkäriltä pitääkö tutkia vielä jotain tai hoitaa tulehdusta, kun mitään oireita mulla ei ole.

Kohdunpohja oli noin kolme sormenleveyttä navan alapuolella, kuten näillä viikoilla pitääkin. Kuunneltiin sydänäänet, eikä terkkakaan saanut alkuun kuin istukan viuhviuh-äänet kuuluville. Arveltiin, että istukka on varmaan etuseinässä ja Piko piiloilee sen takana. Lopulta kuitenkin yläviistosta (pysty)sektioarven vierestä "tähtäämällä" kopsekin saatiin kuulumaan. Syke Pikolla 155.

Seulontojen riskilukemat laitettiin ylös neuvolakorttiin: ikäriski 1:346, riskiluku 1:460 ja 18-tris. riski 1:28088.

Seuraava th-neuvola on juhannuksen jälkeen. Silloin saan Kelaa varten todistuksen ja voin hakea äitiysavustuksen ja -päivärahoja. Kolme kuukautta saan toki äitiysloman ajaltakin palkkaa.

Varasin myös Minille ja Nanolle neuvola-ajat juhannuksen jälkeen, mennään porukalla.

Sit vain odotellaan lomaa (sain luvan relata ruokavalion suhteen sen ajaksi) ja seuraava etappi onkin ruokavalioneuvonta loman jälkeen. Ja sitten se KAKSin seurantaultra rv18.

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Rennommalla otteella

Rv14+4.

Eilen soitti diabeteshoitaja ajan ruokavalio- ja verensokerimittausneuvontaan. Sinne siis lomareissun jälkeen tiistaina. Onneksi loman voi vielä vetää rennommalla otteella :D Tosin ensi viikolla pidän pari päivää ruokapäiväkirjaa normaaliarjen syömisistä, kun ei sitä reissussa hyövää pitää.

Eilen fiksailtiin paikalleen uutta työpöytää. Uuden jättimäisen lasertulostimen osto aiheutti lumipalloefektin, kun sitä varten piti hankkia pöytä. Vanha pöytä ja uusi pöytä sopivat yhteen (IKEAn Mickejä molemmat), mutta vievät tietenkin enemmän tilaa. Työpisteen kirjahyllyt pitää siis siirtää johonkin (vielä ei ole löydetty sopivaa paikkaa - lasten leikkihuone vahvana ykkösenä). Siitä seuraa, että papereiden ym. säilytykseen tarvitaan jokin muu ratkaisu. Se tulee varmaankin olemaan tyttöjen makuuhuoneseta siirretty Kallax. Jonka paikalle puolestaan siirretään leikkihuoneesta Trofast, jotta kirjahyllyt mahtuvat. Että semmoinen tanssi. Lisäksi tietysti pitää koettaa samalla karsia tavaraa niistä kirjahyllyistä, vanhoja papereita ja sen sellaista.

Edelleen on ratkaisematta, mihin ihmeeseen saadaan hoitopöytä ja vaatelipasto Pikoa varten (tyttöjen makuuhuone ei ole vaihtoehto, eikä leikkihuoneeseen näillä näkymin edes sovi). Omakaan makuuhuone ei oikein houkuttele, mutta oikeasti paikat on aika vähissä. Mini tarvitsee koulupöydän ja -tuolin. Ja pitäisi oikeasti hankkia se leveämpi parisänky, alkaa syödä jo naista, kun joka yö viereen kipaisee kaksi "hiirenpoikasta" ja kolme koiraa. Hiirenpoikasista pienempi on vielä sellaista herkempää sorttia, että alkaa heti vikistä ja kiukutella, jos siskon jalka tai käsi osuu huonosti tai jotain muuta kummaa tapahtuu. Siinä sitten herää äiti ja isäkin ja koettaa saada lapsosia taas nukahtamaan sovussa (Mini tosin nukkuu kuin tukki). Univelka ymmärrettävästi kasvaa, kun viideltä soi aamuisin herätyskello.

Sanoisin, että kesällä meitä odottaa IKEA. :D

tiistai 2. toukokuuta 2017

Tulevia aikoja

Rv14+3.

Olipa meillä hauska reissu tyttöjen kanssa Rovaniemelle! Vappumeininkien sijaan käytiin moikkaamassa Joulupukkia, syötiin hyvin ravintoloissa ja siskon kokkauksia sekä käytiin riehumassa sisäleikkipuistossa. Rapsuteltiin koiraa ja juteltiin. Molemmilta pikkulikoilta pääsi itku kun piti lähteä kotiin, mutta valitettavasti työt ei antaneet myöten olla pidempään.

Mini tirauttti jännitysitkun myös Joulupukin luona, ja Nanoakin selkeästi jänskätti, mutta onneksi herra Joulupukki oli asiansa osaava ammattilainen eikä antanut asian häiritä. Ostin digipaketin valokuvia ja videon käynnistä; jääpi muisteltavaa. Itsellekin käynti oli elämys, hienosti toteutettu sisäänkäynti ja kukin seurue pääsi vuorollaan hetkeksi juttelemaan Joulupukin kanssa ja kuvattavaksi eli ei mitään ryysistä tai kyynärpäätaktikointia tarvittu.

Kyllä maar noiden meidän likkojen kanssa kelpaa reissata, kun kaikki sujuu yleensä ihan mutkattomasti, ja ovat innoissaan kaikesta uudesta. Tuliaisiksi ostettiin shopikinseja lelukaupasta, pehmoporo ja -pukki Joulupukin Pajakylästä sekä Angry Birds -juomalasit koko perheelle Iittalan Outletin alesta. Satanen meni kaikkineen huvituksiin ja toinen mokoma ruokaan ja polttoaineeseen, eli halpa reissu.

Nyt sitten odotellaan seuraavaa reissua eli vajaan kahden viikon kuluttua alkavaa Turkinmatkaa. Pakkailu pitää jo aloittaa viikonloppuna, että nähdään mitä puuttuu. Äiti perui Hoo-koiran hoitoon ottamisen, kun äidinäiti pisti urakalla hanttiin. Olen kyllä tosi pettynyt siitä, ei kai me nyt niin usein apua pyydetä. Mutta ehkä saadaan velipoika talon ja koiran vahdiksi sitten.

Eilen kokeilen kotidopplerilla saada Pikon sydänääniä kuuluville. Aika huonosti se onnistui, vain viuh-viuh-viuh-suonisuhinat sain näiden läskien läpi esiin, mutta jotain sentään. En tiedä olisiko lisempi geeli auttanut. Pitänee odotella viikko tai pari niin saattaa saada jotain kopsettakin. Maanantainahan mulla on th-neuvola, joten siellä ainakin tsekataan äänet kyllä. Mielelläni vaan ainakin Minille kuunteluttaisin sydänääniä kotona, kun se on niin mahdottoman kiinnostunut asiasta. Leikkii dopplerilla toisinaan ja usein käy mu mahan päältä kuuntelemassa korvalla ja toteaa ettei kuulu _vieläkään_ mitään :D

Nimiä mietin jo. Iso Hiiri ei lämmennyt vielä mun ehdotuksille :D Aika rajattu valikoima, kun etunimen loppukirjaimen pitäis olla sama kuin Minillä ja Nanolla. Toinen nimi tulee olemaan perintönimi ja kolmas joku (edes etäisesti) luontoon liittyvä kolmitavuinen.

Kaivelin loputkin äitiysvaatteet komeron ylähyllyltä käyttöön. Paitoja en vielä varsinaisesti tarvitse, mutta housujen valinta helpottuu nyt huomattavasti. Epäsopivat normivaatteet nakkasin puolestaan sinne ylähyllylle odottelemaan tulevia aikoja.



torstai 27. huhtikuuta 2017

Niinhän siinä kävi

Rv 13+5 (piti tarkistaa puhelimen appista).

Kävin eilen sokerirasitustestissä. Glukoosilitku oli pahaa, siinä ei ollut edes mitään makuainetta! Ja kyllähän siitä huono olo tuli, mutta pärjäilin sen pari tuntia kuitenkin. Kävin sitten palkkioksi kahvilassa aamupalalla; kinkkupiirakkaa ja kanelirahkapullaasekä muumiteetä. Illalla herkuttelin vielä viimeisen kerran karkeilla ja suklaalla ennen kuin jätän ne kokonaan pois.

Koska niinhän siinä kävi, että paastoarvo oli 6,2 mmol/l (pitäisi olla alle 5,3), tunnin arvo 10,3 mmol/l (pitäisi olla alle 10,2) ja vasta kahden tunnin arvo oli rajoissa eli 8,3 mmol/l (pitäisi olla alle 8,6). Jo yksi ylitys riittää diagnoosiin eli GDM, tervetuloa!

Eilen kaksi ekaa arvoa olikin jo omasotessa, ja terveydenhoitaja soitti tänään kolmannen arvon tultua. Hän laittaa nyt lähetteen kätilölle KAKSin osastolle 4 ruokavalion ohjaukseen, kuten tapana meille alkuraskaudessa GDM:n saaneille on. Verensokerimittari mukaan ja parin päivän ajalta ruokapäiväkirja, kunhan nyt sieltä ensin ottavat yhteyttä ajanvarauksen merkeissä. Pitää alkaa pitää kännykässä ääniä päällä :D

Mulla perinteisesti on hankaluuksia tuon paastoarvon kanssa ollut, se tuppaa olemaan korkealla riippumatta siitä mitä syön. Käyttöön siis tulee varmaan ensin Metformin ja sitten iltainsuliinit, koska olen melko varma ettei ruokavalion tiukennuksetkaan loppuun saakka pidä tuota paastoarvoa kurissa. Liikuntaa en usko ehtiväni lisäämään ainakaan niin kauan kuin olen töissä, mutta ehkä sitten kesälomalla liikutaan tyttöjen kanssa enemmän, toivon. Kyllä tulee ankea kesä ilman kunnon jäätelöä... vaikka tokihan kohtuuden rajoissa saa kaikkea syödä ja maistaa, kunhan ei jokapäivä kokoajan ja paljon.

Olotila on kyllä vieläkin aika huono raskauden takia. Pahoinvointi tulee ja menee ja koko ajan pitäisi syödä. Mutta ei makeaa, se kostautuu viimeistään seuraavana päivänä hirveällä ololla. Oksentaa ei onneksi ole tarvinnut vieläkään, mutta toivoisin silti että saisin jo normaalimman olon takaisin. Ilmavaivoja on myös kamalasti, etenkin jos syön sitä suositeltua kuitupitoista ruokaa. Joko siis ravaan jatkuvasti vessassa paukuttelemassa tai siedän mahan kurinoita ja kierroksia. Yhyh, kova on Piko pieremään!

Maha kasvaa, tänään otin ekat äitiysleggarit käyttöön, H&M:ltä tilatut XL:t. Tosin enimmäkseen siksi että muut oli pyykissä :D mutta näyttä siltä ettei nuo kovin kauan yllä mahan yli vaan joudun loppuraskaudessa miettimään taas uusia housuratkaisuja.

Huomasin myös, että nykyään äitiysvapaan ajalta ei kerry kuin puolelta vuodelta lomaa, eli lyhyeksi käy mun ensi kesän lomat. Pöhöh. No, onneksi siinä on vanhempainvapaata kuitenkin mahdollisuus koko kesän yli pitää, katsotaan nyt mitä Ison Hiiren kanssa sovitaan.

Täällä sataa vain lunta. No, ehkä se on sopivampi säätila käydä siellä Joulupukin Pajakylässä jonne mennään lauantaina :D Pitäisikin käydä eväs-, tuomis- ja vaippaostoksilla. Nanon kuivaksi opettelu on kyllä hyvin edennyt, mutta pitemmille automatkoille, ulkoillessa ja yöksi vaippa kuitenkin on vielä laitettu. Kesällä varmaan sitten loppusilaus tähän. Tutista se ei kyllä ole aikeissa luopua, vaikka pikkuoravien tuttitarpeista on keskusteltu paljon. Saa nähdä mitä hammashoitaja sanoo kesällä :D